JOUTSEN

Se oli sairaan tavallinen sunnuntai. Syksy yritti raapia hengiltä kaiken elollisen. Esteri oli avannut takaluukkunsa ja antoi tulla täydeltä laidalta. Se oli juuri semmoinen aamupäivä jolloin moni muistelee, että mihin on vaarin perintötahko joutunut. Leipäveitsi pitäisi terottaa. Se oli semmoinen ranteet auki aamupäivä.

Vaan sitten repesi taivas. Vaaleansininen oli tarjouksessa, sitä sutivat säiden haltijat kovalla kiireellä taivaankannen täyteen. Aurinko kuivasi samanaikaisesti keltaiseen taittuvia koivunlehtiä ja pilvet hiipivät näyttämöltä takahuoneen puolelle jättäen vain muutaman hassun hattaran keinumaan horisontin reunalle.

Sain hepulin. Jos olisi ollut kolmekin aurinkoista päivää alla, en olisi saanut. Nyt sain. Kamera kaulaan, herkut taskuun, koira kainaloon ja menoksi. Tulimme suuren metsän laitaan. Koska sinne on meiltä matkaa 75 metriä, kuljimme jalkapelillä. Annoin kameran rallattaa. Otin kuvia koirasta vastavaloon ja myötäpäivään. Välillä se istui ja välillä ei, välillä se juoksi ja välillä minä. Otin miljoona kuvaa. Yksi onnistui!

Eläköön yksi onnistunut kuva! Paitsi ei ihan vielä. Tulimme lammelle, sinne on matkaa kilometri, joten se on erämaalampi. Yleensä siellä ei ole yksinäistä joutsenta, nyt oli. Se lipui veden pintaa arvokkaasti kuin Ruotsin kuningas. Väärin, sillä oli niin kyömy nokka, että pikemminkin Ranskan keisari De Gaulle, vai mikä sen nimi oli? Otin kuvan. Tai siis otin miljoona, mutta yksi onnistui!

Lähdettiin kotiin. Koira ja minä. Oikaistiin kentän läpi. Limpsauttelin kameraa kun koira sattui olemaan hollilla. Tarkennus meni hutiin. Koira taustalla, heinä terävänä edessä. Voi paska! Katsoin uudestaan, peruin sen paskan. Itse asiassa kuvahan oli erinomainen. Vähän erikoinen, mutta hyvä. Päätin, että semmoinen joka ei tykkää, on ihan tyhmä. Siispä taas yksi onnistunut otos. Kolme miljoonaa napin painallusta ja kolme onnistunutta otosta. Ihminen ei pääse lähellekään samaa suhdelukua yrittäessään tehdä ihmistä toisen sisään.

Mikä on tarinan opetus? No ainakin semmoinen, että sunnuntaisin ei kannata jäädä vällyjen väliin, koska paremmat tehot saa irti koiran kanssa luonnossa.